ei tyyni meri sinua pelasta
ei kauniit kasvot rakasta
ne vain hukuttaa
halusitko kiittÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä minua
sanat hauraat sanoa
vai halusitko syyttÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä minua
sanat terÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂävÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät sanoa
lepÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäsit pÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂällÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä ohuen pinnan
et silloin aavistanut
kuinka helposti se rikkoutuu
katsoit syvemmÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂälle ja nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäit
nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäit ne paloina
nielit ylpeytesi
ja hukuit